KEIMO.

Ikä: 82 vuotta. Maagisen osaamuksensa ansiosta pitkäikäistä sorttia.
Rotu: ihminen/maagi.
Maaginen omistautuminen: Valomagia. Erityinen perehtyminen parannusmagiaan.
Sukulaiset: -
Kotoisin: -

Keimo on hajamielinen nero, jonka sosiaaliset taidot ovat erittäin alhaiset. Tiedemiesmäinen kiinnostus kohdistuu monenlaiseen alaan, mutta erityisen pätevä parantaja on valomaagina, matemaatikkona, luonnontieteilijänä, historioitsijana, filosofina, astronomina, arkeologina, teologina ja lääketieteilijänä. Keimo ymmärtää tieteellisiä asioita helposti ja on kyvykäs yhdistämään asioita toisiinsa hyvinkin nokkelasti. Hänen sekopäinen nerokkuutensa näkyy myös ulospäin: Keimo on erittäin outo keskustelukumppani, sillä hän saattaa kesken keskustelun ajatella ääneen tai sanoa asioita, jotka eivät tunnu mitenkään liittyvän koko keskusteluun. Omiaan parantajan näennäistä outoutta lisäämään on Nauru, henkiolento, joka kulkee aina hänen mukanaan ja on näkyvä vain hänelle. Usein Naurulla on tapanaan kommentoida tilanteita ohimennen, mihin Keimolla on paha tapa vastata vieraidenkin olevaisten edessä.

Mustan yön syleily.

kitumaa.blogspot.com

Olennaisesti samaan aiheeseen liittyvä blogi jonka salasana hukkui eikä ole sen jälkeen pahemmin näkynyt. Blogi tuskin enää päivittyy vaikka kyseinen tarina jatkuisi.

1

Cyril ja Gail huusivat toisilleen äänekkäästi. Pitkin lattiaa oli särkyneitä esineitä, niin lasia kuin vähemmän todennäköisemmin särkyviä materiaaleja. Kuten seinällä roikkunut koristemiekka. Pahin myrsky on jo ehtinyt laantua, kaksi pitkää miestä eivät enää jaksa kuin rähistä toisilleen. Kaikki oli alkanut pienestä, kuin aina ennenkin. Cyril oli huomauttanut väärällä äänensävyllä punapään itsekkäästä tavasta saada aina viimeinen sana mihin asiaan tahansa, tässä tapauksessa miesten yhteiseksi tarkoitetun uhrin viimeistelystä. Kyseinen ihminen oli tällä kertaa sievä, nuorehko naisihminen, jonka maallinen vaellus päättyi kahden vanhan vampyyrin kartanon parketille. Nyt kuiviin imetty ruumis makasi silmät lasittuneina lähellä riiteleviä miehiä, eikä enää nähnyt Cyrilin tiukkaa käännöstä kannoillaan ja karkaamista Gailin terävän pilkan alta toiseen päähän taloa.

alku.

Moi. Tämä on sivublogi Lucen kanssa luomalle tarinansaastalle, jonka pätkiä oli tarkoitus lisäillä tänne sitä mukaa, kun asiaa tulee lisää. En tiedä, kiinnostaako tämä ketään muita kuin meitä kahta, mutta katsotaan.

Tekstit ovat sekä yksin kirjoitettuja, vähän selkeämpiä pätkiä ja roolipelimuotoisia pläjäyksiä, joista ei kukaan saa selvää kumpi puhuu ja kumman kantilta katsotaan.

-Raato