Majda istui majatalon sängyllä risti-istunnassa. Hänen edessään oli ohuella puulevyllä mustepullo ja paperia. Ote sulkakynästä tottumattoman sormien välissä oli tiukka, kun Majda kastoi kynänkärjen musteeseen, ravisti kevyesti ja alkoi piirtämään kirjaimia paperille. Sulka todellakin enemmän piirsi kuin kirjoitti, ihan vain harjoituksen puutteesta johtuen. Hitaasti, mutta päättäväisesti nainen sai asiansa sanottua ja päätti kirjeensä allekirjoitukseen. Kellertävällä paperilla oli muutamia ylimääräisiä musteläikkiä. Parannusta sekin aiempaan.
Hän jätti kirjeen kuivumaan sängylle, nousi ylös ja vilkaisi ympärilleen vaatimattomassa huoneessa. Olkapäät nousivat ja laskivat vähäeleisesti ja Majda asteli ulos yläeteiseen, lukiten oven huolella jäljessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti